Ajatuksia innovaatioihin ja johtamiseen

Innovoinnilla todellista kilpailukykyä

Kirjoittanut Irina Siltanen | 8.3.2017 7:19:43

Olen siitä onnekkaassa asemassa, että useammassa aikaisemmassa, kuten nykyisessäkin tehtävässäni vastuisiini on kuulunut – ja kuuluu – innovaatioprosessin ja -työkalun kehittäminen. Tie on vasta alussa, ja meillä on Suomessa paljon tehtävää, jotta innovaatiotoiminnasta tulisi keskeinen osa suomalaista yrityskulttuuria. Me tarvitsemme uusia innovaatioita. Suomi tarvitsee niitä ollakseen kilpailukykyinen. Eivätkä ne synny itsestään – tarvitaan ideoivia ihmisiä. Ideoita pitää tulla paljon, jotta löydämme edes jokusen helmen.

Jokainen yritys Suomessa tarvitsisi ihmisen edistämään yrityskulttuuria missä innovointi olisi osa jokaisen jokapäiväistä työtä, ja että siihen olisi lupa – tai oikeastaan velvollisuus. Ihmisen joka veisi ideoita eteenpäin, pitäisi huolen, että prosessi pysyisi läpinäkyvänä, sekä vastuuttaisi ihmiset innovaatioiden jalkautukseen ja varmistaisi, että idea myös vietäisiin käytäntöön asti.


Innovaation ei tarvitse aina olla mullistava

"Innovaatio" on sana, jota moni pelästyy. Tein aikoinaan gallup -kyselyä "innovointi" termistä, ja se yhdistettiin usein suuriin kehityshankkeisiin, joihin tarvitaan paljon rahaa. Kuten esimerkiksi investointi uuteen tuotantolinjaan, joka hyödyntäisi viimeisintä robotti teknologiaa. Wikipedia määrittelee innovaation jotakuinkin näin: "Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena. Innovaatiot jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan: on mullistavia innovaatioita ja vähittäisin muutoksin syntyviä innovaatioita. Innovaatiot voidaan jakaa myös asteittaisiin (nykyisten tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien parannukset) ja radikaaleihin (luovat uusia markkinoita ja pakottavat muuttamaan ajattelua)."

Tulevaisuudessa näen, että emme enää välttämättä puhu ”kehittämisestä” vaan innovaatioiden luomisesta ja toteutuksesta. Sen sijaan, että palkataan ihmisiä ”kehitysgenreen”, tulevaisuudessa palkataan ihmisiä tekemään muutoksia, innovoimaan ja kehittämään ideoita eteenpäin. Jos olisin rekrytoimassa ihmistä kehityspositioon varmistaisin seuraavan: rekrytoitavalla on osaamista sekä ideoiden kehittämisestä, että niiden jalostamisessa käytännön toteutukseen. Tulevaisuuden menestysyritykset syntyvät innovaatioista, kehittämisestä ja jatkuvasta parantamisesta.


Innovaatiot lähtevät ihmisistä

Moni innovaatioprojekti lähtee liikkeelle järjestelmävetoisesti: tarvitaan paikka, jonne ideat voidaan kirjata. Ei, innovointi ei ole järjestelmäprojekti. Innovaatiotoiminnan tueksi löytyy toki tukku hyviä järjestelmiä, kuten Viima, joita hyödyntämällä tuloksia voi saada helposti ja nopeasti, mutta hetkinen – tärkein unohtui. Järjestelmä ei itsestään tee mitään. Tarvitaan ihmisiä, jotka miettivät ja kehittävät asioita uudella tavalla ja tätä luovaa työtä ei järjestelmä itsessään voi ihmisten puolesta tehdä.

Silti, hyvä järjestelmä tukee ihmisten välistä kommunikaatiota ja auttaa luomaan läpinäkyvää kulttuuria. Lisäksi järjestelmä tukee määriteltyä innovaatioprosessia ja auttaa asioiden vastuuttamisessa, mutta ideointikykyä sillä ei ole (tähänkin voi tulla muutos, mikäli innovaatiojärjestelmät rupeavat hyödyntämään tekoälyä).

Systemaattisen kehittämisen tärkeys

Motivaatio kehittää löytyy kun innovointiin kannustetaan ja ideointi huomioidaan yrityksen kaikilla tasoilla. Yrityksessä on mietitty miten ihmisiä kannustetaan ideoimaan ja kehitetään ihmisten ideointikykyä, sekä tarjotaan mahdollisuuksia ideointiin.  Ideoita on erilaisia ja siksi tarvitaan myös erilaisia prosesseja erilaisten tunnistettujen ideoiden eteenpäin viemiseen. Yksi ei riitä. Johdon tuki on tärkeää kun luodaan uutta kulttuuria mutta johdolla ei ole kaikkia hyviä ideoita, vaan kaikkien pitäisi pystyä jakamaan ideoita, erityisesti asiakkaalta tulleet ideat ovat tärkeitä. Katsotaan siis yrityksestä mieluummin ulkoa sisälle päin, ei sisältä ulospäin.

Johdolla ei ole kaikkia hyviä ideoita, vaan kaikkien pitäisi pystyä jakamaan ideoita.


Tällä tarkoitan, että parhaat ideat syntyvät kun mietitään yrityksen ulkopuolelta saatuja vinkkejä, kuten asiakaspalautetta ja hyödynnetään niitä kehittämisessä. Lisäksi tarvitaan systemaattinen malli, joka varmistaa systemaattisen kehittämisen. Yrityksellä pitää olla henkilö, joka on motivoitunut kehittämään ja luomaan tällaisen mallin, johon yrityksen johdon tulee sitoutua ja huolehtia, että innovaatioiden kehittämiseen on varattu myös taloudelliset resurssit.

Täytyy myös muistaa, että reklamaatiota itsessään ei pidä sotkea innovointiin. Toimintatapakorjaukset ja asiakaskokemuksen kehittäminen pitäisi huomioida paljon aikaisemmin ja tehdä asiakaskokemuksesta jo alkujaan hyvä. Jokaisen pitäisi yrityksessä miettiä kuinka kehittää toimintaa ja ratkaista asiakkaan ongelmia? Onko nykyinen toimintatapa todella kaikki mitä voimme asiakkaalle tarjota? Jos idea on kehittää uusi tuote tai palvelu, katsotaan edelleen usein aivan liikaa sisältä ulospäin. Kun kehitetään palvelua tai tuotetta asiakkaalle, ota nyt ihmeessä asiakas mukaan prosessiin!


Kehitystä tapahtuu vain tekemällä

Pitääkö innovaatiotoiminnalla olla joku tavoite? Minun vahva suositukseni on kyllä, muuten siitä ei tule osaa yrityksen jatkuvaa tekemistä ja sitä myötä kulttuuria. Ihmiset pitää saada osallistumaan, vain siten voidaan luoda innovatiivinen yrityskulttuuri.

Ihmiset pitää saada osallistumaan, vain siten voidaan luoda innovatiivinen yrityskulttuuri.


Voiko ideointia ja innovointia kehittää? Entä voiko kuka tahansa oppia kehittämään hyviä ideoita? Kyllä ehdottomasti! Haastankin kaikki miettimään ideaa, jonka haluaisi toteuttaa. Mitä haasteita idean eteenpäin viemisellä on? Mikä on ensimmäinen asia mitä voit tehdä innovaatiolle? Muista, että hyvä idea on hyvä idea vasta kun se on toteutettu. Kääri hihat ja rupea ideoimaan. Kysy mielipidettä ainakin parhaalta kaveriltasi ja potentiaalisilta asiakkailta. Kehitä ideaa paremmaksi, äläkä luovuta kesken. Uskalla myös olla kriittinen, kaikki ideat eivät ole hyviä, eikä niistä välttämättä tule hyvää kehittämälläkään. Niin ja hei, ei haittaa vaikka käyttäisit sanaa ideoida, se on ihan yhtä ok! Innovaatiotoiminta vaatii myös asennetta, halua muuttaa nekin asiat, jotka tuntuvat tällä hetkellä ”kiveen hakatuilta”. Vain konkreettisilla teoilla ja yksilöiden toimintaa muuttamalla saadaan yrityksen kulttuuri kehittymään innovointia tukevaksi.

Irina Siltanen työskentelee Lassila & Tikanojalla digitalistina kehittäen uusia digitaalisia palveluita, sekä sisäisiä innovaatioprosesseja. Tavoitat hänet parhaiten LinkedInistä.